Kahden kerroksen väkeä

Jos nyt ihan korrekteja ollaan, pitäisi kai otsikon olla "Kolmen kerroksen väkeä", onhan talossa siis kerroksia kaikkiaan kolme. No, kellarissa ei toivottavasti ole kukaan asunut, joten menkööt nyt näin :) Otsikko sisältää myös viitteen talon historiasta, johon palaan hetken kuluttua kuvissa.

Täällä Varsinais-Suomessa on tänään ollut ihan huikean keväinen päivä! Aurinko lämmittää jo ikkunankin läpi kunnolla. Anteeksi nyt kaikki te, jotka rakastatte lämpöä, mutta minun on sanottava, että lämpö ahdistaa minua hieman. Olen muutamana menneenä kesänä nimittäin huomannut lämmönsietokykyni laskeneen todella paljon. Voin hirveän huonosti, kun lämpötila nousee yli 25 asteen! Mitään selitystä ei tälle ole vielä löytynyt, oma pelkoni on että vaiva voi liittyä sydämeen. Kun siis aurinko nyt jo työntää lämpöään ikkunasta sisään, mietin millainen kesästä tulee. Toiveissa on, että aiempia parempi!

Mutta kevätlämpö on kyllä ihanaa, eikä ulkonakaan ole liian kuuma. Nämä kuvat ovat nyt kyllä ikkunasta otettuja:

Heh, ikkunasta näkyy myös huoneen toinen ikkuna :D Tämä maisema on jotenkin niin romanttinen! Paitsi ehkä tuo tamppausteline, mutta ovathan pölyttömät matotkin aika romanttisia ;) 

Sieltä pilkottavat myös meidän kasvilavat. Vieläkin jurppii ne vietävän hiiret vai mitkä lie jyrsijät, jotka söivät minun istuttamat tulppaaninsipulit!! Mitä lähemmäs tulppaaniaika tulee, sitä enemmän itse asiassa harmittaa. Elättelen epätoivoisia toiveita, että ne olisivat jättäneet multiin edes muutaman sipulin, mutta mies on kyllä sitä mieltä, että lootasta ei nouse ainuttakaan kukkasta. Nyyh, ja minä kun elämäni ensimmäistä kertaa oikein tosissani satsasin tähän ja näin ihanan kukkaloiston silmissäni! Argh, parempi kun en ala ajatella asiaa nyt enempää, muuten tulee kiltistä kukkahattutädistä murhanhimoinen saalistaja..Sanonpahan vaan, että toivottavasti meidän kissat ovat olleet kiireisiä pihalla..

Tällä hetkellä mielen uhkaa välillä vallata epäilys siitä, palaavatko voimat koskaan ennalleen, eli pystynkö vielä ihan oikeasti tekemään puutarhahommia? Mieli tekisi, mutta fysiikka ei ainakaan vielä kestä muuta kuin varovaista kävelyä, ja siitäkin tulee kipuja. Kärsivällisyys on koetuksella..Mutta niinhän sitä sanotaan, että pessimisti ei pety, joten jotain hyvää tässäkin kai sitten.

Liekö tuo keväinen aurinko vai mikä aiheuttanut, mutta hipsin tänään uudestaan yläkertaan. Ajattelin, että järkytän teitä hieman tällaisilla raakarealistisilla remonttikohdekuvilla! Tervetuloa siis mukaan meidän yläkertaan!

Yläaulaa..

Yläaulan ikkuna pihalle päin, näitä on kaksi, kuten makuuhuoneessakin.

Päämakuuhuoneen päätyseinä, jolta kuorin tapetit ja huokolevyt pois. Vesi oli valunut seinää pitkin, nyt vuoto on korjattu ja seinä saanut kuivaa. 

Tässä näkyvät makuuhuoneen molemmat ikkunat. Linnatunnelmaa ja sotkua :D 

Tyttären "kolmio", eli kolme pientä huonetta peräkkäin. Lattiat ja vissiin kattokin somasti vinksin vonksin :D Näissä huoneissa on kuulemma joskus asuneet piiat ja rengit. Eli talossa on todellakin ollut kahden kerroksen väkeä, kuten siinä vanhassa tv-sarjassa. 

Viimeiset kolme kuvaa ovat eteläpäädyn huoneesta. Kovasti sormia tosiaan jo syyhyäisi alkaa tuolla riehumaan rättien ja muiden siivousvälineiden kanssa, oikein pyörremyrskyn tavoin! Mutta ei vielä..

Se oli semmoinen kiertoajelu :D Suunnataanpa nyt takaisin alakertaan. Meille kotiutui paikallisesta roskalavaryhmästä tänään tällainen:

Ajatelkaa, sain näin hienon lipaston aivan ilmaiseksi! Se on nyt sängyn päädyssä työhuoneessa, mutta siirtyy varmaan aikanaan jonnekin muualle. Ehkä laitan siihen nyt osan vaatteistani, joilla ei oikein paikkaa nyt ole. Tekisi mieli kokeilla tähän kalkkimaalia eka kertaa ikinä. Tein hiljattain jutun aiheesta ja siitä lähtien on tehnyt mieli kokeilla. Olisi ihanaa tehdä tästä sellainen intialaistyylinen turkoosi, vähän kulahtanut, tiedättehän? Vetimet ovat ihan kivat, ne saavat luultavasti jäädä. Kuvasta näkyy huonosti, mutta niissä on sellainen metallinen lenkki tuon soikion päällä. Näin kaapin viikko sitten ryhmän sivulla, mutta vasta eilen tajusin mihin se sopisi ja mitä siitä voisi saada. Onneksi kukaan muu ei ollut kaappia napannut!

Semmoisia kuulumisia tänään. Heippa taas!